Yhteystiedot

Vammaisneuvosto.pj.
Vuokko Niemelä
puh.040 510 8774
Kiuruvesi
vuokkoniemela@hotmail.com
SIHTEERIJaana Hynninen
kiuruvedenvammaisneuvosto@gmail.com
SOTE/Vammaispalvelut tarkemmat tiedot
Vammaispalvelujen esimies
Sanna Suomi
040 830 4340
Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät tavattavissa sovitusti. Ota yhteyttä
040 751 9605
Soitto aika klo. 12.00-13.00
Palveluohjaaja
Kiuruvesi
Sosiaalityöntekijä
asiakasryhmä 0-25v
Kiuruvesi
040 5949225
Lappalainen Saija
Asiakkaiden puhelinaika sosiaalityöntekijöille ja palveluohjaajille on ma-pe klo 12-13.00




Uusimmat kuvat

received_833833206985130
received_476196126458554
received_447771709130054
received_350823785575857

Sisältölaatikko

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:598658 kpl
Y

Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö,
Kevätvirsiä viidakko kaikaa.
Suli hanget ja nousi jo kukkien vyö.
Sinilaine jo lyö ja jo valkeni yö.
Nyt on toivoon ja lempeen aikaa.

Nyt rinnass' on lämpö, mi murtavi jään,
Joka huokuili henkeä hallan.
Ja se vaativi voittoa kirkkahan sään.
Elon onnea laulaa se enteillään,
Kevättunteille tuottavi vallan.

Nyt tunnen kuin sieluni siivet sais
Ja ma leivona nousta voisin.
Ja mun tahtoni talvesta ponnahtais
Ja mun riemuni oikean kaiun sais,
Ja ma oikea laulaja oisin!

stävyyttä älä milloinkaan hukkaa, 
i
a oimia antaa. seen antaa. 

o taittui talven valta
tuo raskas, ankara,
ja taasen kaikkialla
soi laulu riemuisa.
Nyt luonto vihannoipi
ja lintuin laulu soipi.
Oi päivyt armahin 
sua riemuin tervehdin!

Oi kevät armas poista
nyt mielen murheisuus.
Sä lämmitä ja loista,
luo mulle mieli uus.
Luo mieli aurinkoinen,
niin taas ma laulaa voinen:
Oi päivyt armahin
sua riemuin tervehdin!
 

Hei vaan! Puro huus ohi rynnäten.
Pois alta on kiire mulla.
Koko metsä on tänään laastava
kevät-hienohelman tulla.

Pois alta, tai kera vanhan muun
sinut laastaan, vanha veli!
Puro silmää iski ja nauraen
ohi mennä pärskytteli.

Oli nuori metsä ja nuori maa,
sini taivaan nuorna väikkyi.
Koko metsä viritti viulujaan,
koko metsä laulua läikkyi.

Kevät saattoi tulla tänään jo!
Oli kiirettä siks joka puolla.
Sinivuokot, silmät pestyinä,
piti vartiota jo tuolla.

Kas vaan! Oli palannut peippokin
jo etelän kylpylästä.
Akustiikkaa metsän tarkisti
se jo kaiun helinästä.

Ja varisten lentoharjoitus
oli sinisten ilmain alla.
Koko metsä nauroi äänehen
ja aurinko taivahalla.

Lauri Pohjanpää

 

Se pulppuaa purona puitten alla,
se livertää leivona taivahalla.
Se sinkoaa silmiini säihkyvän säteen
se kasvattaa kukkasen kulkijan käteen.

Se laineena laulaa, se käkenä kukkuu,
se itkee ja nauraa, se valvoo ja nukkuu.
Se utuisen unelman onnesta antaa
se lempeä lupaa, se kaihoa kantaa.



Vitkaan, vitkaan päivät harmaat
kangastuvat kuolon yöstä,
haaveet haihtuneet on armaat,
riemu rientää yksin työstä;
poiss' on elon päivänpuoli,
eessä pitkä leipähuoli,
arkitointen askartelu;
lomaan joku laulun lelu.

Maa on nuori saapa nurmeen,
heilimöivä hengen aika;
keltä järki jääti hurmeen,
hälle jäi vaan talven taika:
vähä on vääryys ihmisien,
suuri julmuus jumalien,
suurempi kuin taivaan armo
tammikuisen tahdon tarmo.

(Eino Leino: Kootut runot (1896-1925
                           

 Runo talvesta!    

Talvi tuli valkein varpain,
huulin huurteisin.
Vilun viitta hartioilla,
hiuksin hileisin.
Peitti pellot nietoksilla,
järvenselät jäällä.
Pupuperhe puikkelehti
talviturkit päällä.

Talvi nuuski nurkkapielet,
puhalteli pihamaihin.
Kasvatteli kaikkialle

hyisen harmaan kaihin.

Ristiin rastiin pienet jälje

hangen poikki kulki.

Kylmä ilma ulkosalla

melkein hengityksen sulki.